Tuomi eli metsätuomi (Prunus padus)



DSCN3022.JPG





Tuomen tunnistaa kukinnosta keväällä, mutta talvella se voi aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Kasvutavaltaan tuomi voi olla monirunkoinen tai yksirunkoinen. Sen oksat ovat ohuet ja usein riippuvia. Kuori on tumma ja ohuehko. Tuomen silmut ovat kastanjanruskeat, pitkulaiset, kovat ja terävät. Jos ei ole varma onko edessä oleva puu tuomi, sen nuorta kuorta voi vähän raaputtaa ja haistaa. Kuori ja tuore puu sisältää karvasmanteliöljylle haisevaa ainetta. Versot maistuvat samalle ja saavat sen takia monesti kasvaa eläimiltä rauhassa. Tuomi

Tuntomerkit:


Kasvumuoto ja korkeus: Pensas tai puu. 2–12 m

Kukka: Melko pieni, 7–8 mm halkaisijaltaan, voimakastuoksuinen. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet valkoisia, viljellyissä kasveissa harvoin vaaleanpunaisia. Verhiönliuskat lyhyitä, kolmiomaisia. Heteitä yli 20, emiö 1-lukuinen. Kukinto runsaskukkainen, nuokkuva terttu.

Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, ehyitä, molemmin puolin lähes kaljuja, joskus alapinnalta ruskeakarvaisia. Lapa 5–10 cm pitkä, soikea, suippokärkinen, reuna hienosahainen. Syysväritys aikainen, vaaleankeltaisen ja punaisen eri sävyissä

Silmut: Kapean munanmuoto, ruskeita. Suomujen laidat muuta suomua vaaleampia.

Hedelmä: Pieni, musta, kiiltävä, isosiemeninen luumarja.

Kasvupaikka: Lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat.

Kukinta: Touko–heinäkuu.

Maaperävaatimukset: Se viihtyy parhaiten saven- ja hiekansekaisessa maaperässä ja puolivarjossa.

Käyttöominaisuudet: Tuomea pidetään koriste- ja maisemapuuna eikä sen puuainesta ole hyödynnetty.


DSCN3059.JPGDSCN3061.JPG
DSCN3058.JPGimage011.jpg

Tuomenmarjat+20532.jpg


ruomi.png
wikipedia tuomi
Lähteet:b lehtipuut
tuomi
Kuvat: googlesta ja itseotettuja.

Tehnyt: Nadezda Jyrkkämäki avip12sab