Populus tremula- haapa



Kasvuvyöhyke: Suomessa haapa kasvaa koko maassa.
Koko: korkeus 15-30 m
Kukinta-aika: huhti - kesäkuu
Kasvupaikka: aurinko, puolivarjo
Tuntomerkit: haavan runko on yleensä suora, latvus on yleisilmeeltään kapeahko. Yleisolemukseltaan haapa on varsinkin lehdettömänä jäykähkön näköinen.
Käyttöominaisuudet: puisto-, koriste-, ja viljelypuu.

  • Lehdet: kierteisesti pääasiassa lyhytversoissa. Ruoti 3-5 cm pitkä, sivuttain litistynyt. Lapa noin ruodin pituinen, pyöreä, nuorissa taimissa ja versoissa puikea, mutkalaitainen ja tylppähamapainen, kalju. Syysväritys punaoranssista loistavan keltaiseen. Haavan lehdet puhkeavat suhteellisen myöhään, usein vasta kesäkuussa.
  • Silmut: melko suuria, useasuomuisia, suippoja. Pinta tahmea ja kiiltävä. Ruoti 3-5cm pitkä,sivuttain litistynyt. Lapa noin ruodin pituinen, pyöreä. Syysväritys punaoranssista loistavan keltaiseen.
  • Kukinta: Emi- ja hedekukat eri yksilöissä. Norkkokukinnot 8-18cm pitkiä, riippuvia, perättömiä. Norkkosuomut punaruskeita, sormiliuskaisia, liuskat pitkäkarvaisia. Yksittäinen kukka pieni, kehätön, maljamaisessa suojuoksessa norkkosilmun hangassa. Heteitä4-10, tavallisesti 8. Yhdislehtinen emiö 2-lukuinen, luotit punaruskeita. Haapa kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Maaperävaatimukset: kuivat, tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, lehdot, rehevät korvet, kuloalat, kalliokot, metsänreunat
Ylläpito:
Muuta: Haapa on myös pioneeripuu, joka viihtyy avoimilla paikoilla. Se on huono kilpailija ja joutuu nopeasti väistymään erityisesti havupuiden tieltä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on arvokas elinympäristö monille kasveille, eläimille ja sienille. Haavan puuaines on vaaleaa, pehmeää ja kestää hyvin lahoa, joten se soveltuu rakentamiseen ja monenlaisten tarve-esineiden raaka-aineeksi. Haavasta on perinteisesti tehty mm. tulitikkuja, vaneria ja saunan lauteita.

haapa.png
Lähteet:
metsätieteiden laitos
luontoportti